tag:blogger.com,1999:blog-4409451737856217312024-03-13T13:40:04.662-07:00Sotataidon maailmaEnsisijaisesti elämää WoWin pelaajan näkökulmasta. Saattaa sisältää kuitenkin yhteiskunnallisten asioiden kommentointia, pohdintaa ja muuta sekalaista täältä kylmästä ja kauniista pohjolasta. Eli etelästä. Tarkoituksena myös puhua keveästi raskaista aiheista.Lucihttp://www.blogger.com/profile/04089814356163345676noreply@blogger.comBlogger21125tag:blogger.com,1999:blog-440945173785621731.post-69428314820148500652013-08-01T14:12:00.001-07:002013-08-01T14:14:49.677-07:00Pullollinen hiekkaaKotiserverinäni toimii Argent Dawn (AD) joka taitaa olla isoin EU-serveri. Se on myös vilkkain ropeserveri ja sen myös huomaa. Näin vähemmän ropettavalle ja enemmän vain pelaavalle AD on ihana paikka. En siis sano, etteikö se olisi mukava myös aktiivisemmin ropeltavallekin, mutta tavallista pelaamista helpottaa auction house (AH) täynnä tavaraa. Hinnat saattavat huimata päätä, mutta koska omakin myyntitavara liikkuu niin vikkelään, ei rahasta ole pulaa.<br />
<br />
Kiltakaverini pyysi minua tekemään hänelle Vial of the Sandsin, koska kerran tylsyyttäni sen reseptin alkemistilleni grindasin. Hankalaksi sen tekemisen tekee erilaiset määrät materiaaleja, joista osa ostettavia, osa etsittäviä. Niinpä ajattelin tehdä helpottavan listan, jota tarvittaessa voi käyttää apuna.<br />
<br />
Vial of the Sands<br />
<br />
1x Pyrium-Laced Crystalline Vial 5000g/kpl (ostettava)<br />
8x Sands of Time 3000g/kpl (ostettava)<br />
12x Truegold (alkemisti tekee) sis. 3x Pyrium bar/kpl<br />
10x Volatile Fire/kpl<br />
10x Volatile Air/kpl<br />
10x Volatile Water/kpl<br />
8x Flask of the Winds (alkemia) 8x Volatile Life/kpl<br />
8x Azshara's Veil/kpl (herb)<br />
8x Whiptail/kpl (herb)<br />
8x Flask of Titanic Strength (alkemia) 8x Volatile Life/kpl<br />
8x Cinderbloom/kpl (herb)<br />
8x Whiptail/kpl (herb)<br />
8x Deepstone Oil (alkemia) 8x Albino Cavefish (fishing)<br />
<br />
Tämä tarkoittaa siis yhteensä:<br />
- 29 000g<br />
- 72x Pyrium orea (tai 72 Elementium baria ja 216 Volatile Earthia)<br />
- 120x Volatile Fire<br />
- 120x Volatile Air<br />
- 120x Volatile Water<br />
- 128x Volatile Life<br />
- 64x Azshara's Veil<br />
- 128x Whiptail<br />
- 64x Cinderbloom<br />
- 8x Albino Cavefish<br />
<br />
Cavefishit saa helposti kalastamalla Deepholmissa, monet ainekset Uldumista (sis. ostettavat asiat), Volatile Airit kannattaa grindata Vortex Pinnaclesta, Volatile Firet kalastaa Mount Hyjalilta, Volatile Waterit Muddied Water Elementtejä tappamalla Twilight Highlandsilla ja Volatile Lifejä tulee herbatessa.<br />
<br />
Tässä vielä linkki <a href="http://www.wowhead.com/item=65891" target="_blank">Wowheadiin</a>. Kommentteja kannattaa wowheadissa lukea, koska sieltä saa hyviä neuvoja mistä mitäkin kannattaa etsiä. Valitettavasti nuo ostettavat asiat eivät halpene reputationilla ja siksi joskus tuleekin halvemmaksi ostaa valmiina koko mountti eikä grindata materiaaleja itse. Vial of the Sands resepti tippuu vain alkemistille arkeologioimalla Uldumissa ja siinäkin todennäköisyydet ovat aika pienet. Hyvä puoli Sandstone Drakessa tietenkin on se, että se on 2-seat-mount, eli voit ruveta taksiksi sen kanssa ja aina joutua kuskaamaan ystäviäsi ympäri Azherothia. Jippii!<br />
<br />
Hatunnosto kuitenkin kaikille, jotka tämän "heppasen" ovat jaksaneet itselleen hankkia!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiyUWCIR3O4OUyzuKtHLh-zBmIoJW7VyPS9pbiyHbtk0SGqJD8sXrfqY5vvL0o5W8kjBUMXRkXuyQWWhyphenhyphen0Nh7j3hyphenhyphenrg8qRVgIwU4qo1u67hoUEo3a7aWBukgsDYNSN3qad-lUTu89CD400i/s1600/dragondeepholmmount1orange.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiyUWCIR3O4OUyzuKtHLh-zBmIoJW7VyPS9pbiyHbtk0SGqJD8sXrfqY5vvL0o5W8kjBUMXRkXuyQWWhyphenhyphen0Nh7j3hyphenhyphenrg8qRVgIwU4qo1u67hoUEo3a7aWBukgsDYNSN3qad-lUTu89CD400i/s1600/dragondeepholmmount1orange.jpg" height="320" width="320" /></a></div>
<br />
<br />Lucihttp://www.blogger.com/profile/04089814356163345676noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-440945173785621731.post-22019870194845130972013-07-12T05:55:00.000-07:002013-07-12T05:55:21.246-07:00Kesäquestausta ja kiltojaKesän tullen internet hiljenee. Mörpeissä sen huomaa helposti kun killat kuihtuvat ja jopa kuolevat kesän tultua. Joka vuosi sama juttu. Se, joka etsii itselleen vakituista kotikiltaa onkin jännän äärellä kesäisin. Kesä on itseasiassa paras aika killanetsijöille, sillä jos löytyy kesähelteilläkin aktiivinen kilta, on hyvin todennäköistä, että sama kilta hyrrää vielä talvellakin. Kesäisin ei kannata kuitenkaan olla turhan nirso kiltojen suhteen, sillä vain ns. zerg-killat pystyvät tarjoamaan satoja jäseniä online samaan aikaan. Ja ne ovatkin niitä hiljaisimpia kiltoja. Eli jos kaipaa pientä, tiivistä kiltaa ja vihreää chattia, kannattaa katsella niitä muutaman kymmenen hengen kiltoja, joissa on edes yksi ihminen melkein aina online mihin tahansa vuorokauden aikaan. Se lupaa hyvää syksylle ja pysyvää kotia.<br />
<br />
Kiltaa kannattaa etsiä myös pelin ulkopuolisista väylistä. Ingame guildfinder on siitä huono, että se järjestyy listauksen mukaan (tai mahdollisesti jopa perustamisen mukaan), eli aktiiviset killat saattavat löytyä satoja ja taas satoja kiltoja jo selattua. Eikä ole mitään takeita mikä kilta on vielä elossa ja mikä ei, mutta hyvä vihje on jäsenmäärä. Lvl25 kilta jossa on vain kourallinen jäseniä on mahdollisesti jo kuollut ja taas kaikki killat joissa on vain yksi jäsen on hyvä sivuuttaa suoraan. Ellei kilta sitten ole vasta aloittanut ja jostain syystä tarjoa juuri sitä, mitä ollaan etsimässä. Hyvä killanetsimisvinkki on myös whisperata jollekin killassa olevalle henkilölle ja kysyä aluksi jotain muuta kuin jäsenyyttä. Vastauksen sävy voi kertoa paljon killassa olevista tyypeistä, joten rohkeasti vaan kuiskailemaan!<br />
<br />
Kesän hyvä puoli on tietenkin se, että kun pelissä on hiljaista, siitä on helpompi irtautua tekemään muuta. Minä tykkään kokkailla kesäisin, koska torilta saa vaikka mitä ihanaa. Ajattelinkin tässä antaa pari ruokavinkkiä, jos niiden avulla selviäisi vaikka syksyn pimeisiin iltoihin kun kaverit tulee takaisin pelaamaan. Ensinnäkin perunat on kesäisin aivan must juttu. Kesäpotut ei vaadi paljoa vaivaa ja multaisenakin ostetut on helppo pestä. Suosittelen pesuhanskoja, koska niillä pääsee helpommin puhdistamaan pienet koloset ja on ystävällisempiä ranteille kuin harjat. Keitettyjen perunoiden kanssa voi tarjoilla lohta tai jauhelihakastiketta.<br />
<br />
Itse tykkään tehdä kermaista jauhelihakastiketta sipulin kanssa. Maustan jauhelihan paistuessa soijalla, lihaliemikuutiolla ja kolalla. Kyllä kyllä, luit oikein. Kolaa laitan jauhelihakastikkeeseen. Kuulostaa ihmeelliseltä? Kokeile niin et ihmettele enää. Muutamaa ruokalusikallista enempää ei kuitenkaan kannata laittaa tai kastikkeesta tulee liian makea ja syömäkelvoton. Kikka kolan käytössä on myös se, ettei se saa olla "liian hapokasta" eli hetken seisonut kokis tai pepsi on parempi. Lihaliemikuutiot valkkaan yleensä luomupuolelta, sillä Reformin lihaliemikuutiot ovat pehmeitä, joten sekoittuu hyvin pienemmälläkin nesteellä ja on aika paljon paremman makuisia myös. Lohen kanssa voi tarjoilla kermaviilikastiketta, eli kermaviiliä johon laittaa yrttisuolaa ja tilliä. Molempia reilulla kädellä. Soossin kannattaa antaa maustua jääkaapissa jonkun tovin ennen tarjoilua.<br />
<br />
Jälkiruoaksi kelpaa kesäisin vaikka vesimeloni, mutta parastahan Suomen kesässä on mantsikat. Mantsikoista kannattaa valita torin versio ja luomu, jos mahdollista. Kaupan mantsikat on vähän liian kirpeitä ainakin minun makuuni, mutta menee hyvin jäätelön kanssa. Jätskinä suosittelen laktoositonta vaniljaa, koska se on hitusen makeampaa kuin tavallinen kermajäätelö.<br />
<br />
Vuodenaika on myös hyvä mitä ihmeellisimmille projekteille pelissä. Varsinkin questiachievementit on viihdyttävää tekemistä, koska ne ovat yksinään puuhastelua suurimmalta osin. Itse otin taas työkse loremasterin ja Feralaksen viimeiset questit kun saan tehtyä, on vanha maailma koluttu. Yritin kerran aiemminkin, mutta Outland on vain ihan mahdoton jaksaa questata läpi. Onneksi aloitin silloin siitä. Pakko se on silti uskoa, että josko tällä kerralla sitä jaksaisikin. Toivottakaa onnea!<br />
<br />
<br />Lucihttp://www.blogger.com/profile/04089814356163345676noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-440945173785621731.post-21320922039095329842013-04-06T02:31:00.002-07:002013-04-06T02:31:48.443-07:00Kyllä nörtti osaa!Tänään päätin uusia blogin ulkoasua. Ei siitä täydellinen tullut, mutta ainakin persoonallinen.<br />
<br />
Ennen riitti nörtin leimaksi, että osasi laittaa dossista Lemmingsin pyörimään, mutta tänä päivänä tuntuu, että pitäisi tietää yhtä sun toista siitä sun tästä. Huomaan sen varsinkin koulussa ollessani. Jos luokkahuoneen konetta ei saa toimimaan, suostun sitä vilkaisemaan yleisön painostuksesta ja teen koneelle samat asiat jolla kotikoneeni jo toimisi. Mutta se, että osaa käyttää omaa koneettaan ei tarkoitakaan, että isoissa järjestelmissä ja erinäköisissä teknisissä vempaimissa kiinni oleva vähän vanha masiina puksuttaisi samalla tavalla. Yleensä kun koulussa joku kone kiukuttelee, vältän katsekontaktia. Mainehan siinä menee nörtiltä, kun osaa vain pelata muttei korjata! Pitäisinkin itseäni enemmän henkilönä joka nauttii tietokoneenkäytöstä. Se ei vaatisi osaamista. Osaaminen kaipaisi tietoa koneen osista, koodaamisesta, eri sovelluksista ja minä kun kyselen näitä asioita aina googlelta. Tai virtuaalisilta vierustovereilta.<br />
<br />
Jos siis jotain ulkonäöllisiä seikkoja tässä blogissa ilmenee, jotka kirvelevät silmää niin hihkaise. Raavin päätäni, mutten lupaa mitään. Seuraavaksi ajattelin ihmetellä miten niitä hakusanoja saa lisättyä, vai lisäävätkö bloggaajat niitä tosiaan käsin?<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiEJwUFFPfpxhLhs2RTi_DqrcnVyjKAU2SMu5zhEULnQV034HgW3RtAECajv9PoOCo6ENtAUh9UA7hgcpdJKg57kIzwIOzkwHd-3CZqkVkqdJkKZKAh9_Af10u17t2eejgSmnT3-5N4Qt39/s1600/stick+puzzled.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiEJwUFFPfpxhLhs2RTi_DqrcnVyjKAU2SMu5zhEULnQV034HgW3RtAECajv9PoOCo6ENtAUh9UA7hgcpdJKg57kIzwIOzkwHd-3CZqkVkqdJkKZKAh9_Af10u17t2eejgSmnT3-5N4Qt39/s1600/stick+puzzled.jpg" height="320" width="224" /></a></div>
<br />Lucihttp://www.blogger.com/profile/04089814356163345676noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-440945173785621731.post-63246435226162433392013-03-29T05:02:00.002-07:002013-03-29T05:02:26.330-07:00Classiesittelyssä huntteriHunter. Tai tuttavallisemmin huntard.<br />
<br />
Huntteri on hahmoluokka, jota suosittelisin ensimmöiseksi hahmoksi varsinkin kokemattomalle mmo-pelaajalle. Huntteri on dps (damage per second, oikeammin dd eli damage dealer), joka tarkoittaa sitä että huntterin pääasiallisena tehtävänä on tehdä vahinkoa vihollisiin (vrt. tankki tai healeri). Wowista puhuessa joutuu käyttämään oksettavaa jargonia, mutta suomeksi nämä kaikki kuulostaisivat vielä huonoimmilta. Huntteri voi myös crowd controllaa, eli muulla kuin nopealla tappamisella esim. viivyttää vastustajia jääansoillaan tms. Tässä välissä tunnustan, että kovin huntterini on levelillä 67, joten lukijan on pidettävä mielessä, että kaikki mistä kirjoitan koskee lähinnä low-leveleitä.<br />
<br />
Huntteri on ranged dps, eli pysyy taistelussa kauempana ampumassa. Huntteri käyttää jousta, pyssyä tai varsijousta aseenaan ja osan damagestaan huntteri tekee petillään. Huntterin petti on aivan eri asia kuin MoPissa tullut pokemon-systeemi. Peteillä ei ole omaa talent-puuta vaan sen kyvyt määrittyvät sen mukaan valitaanko petille cunning, ferocity tai tenacity. Tämän enempää ei kannata minun tässä peteistä löpistä, koska on niinkin mainoa paikka kuin <a href="http://www.wow-petopia.com/" target="_blank">petopia</a> olemassa. Keskityn enemmän käytännön asioihin.<br />
<br />
Huntteri voi pitää mukanaan vähintään yhtä pettiä ja heti alusta alkaen huntterilla on valmiina petti. Kun huntteri oppii kesyttämistaidon (tame), voi pettiä vaihtaa edellisen jäädessä talliin (stable). Yritin tässä päivänä eräänä googlettaa mitä petille tapahtuu tallissa ollessa, mutta vain vanhaa tietoa löytyi kunnolla. Eli vaikka laittaisit petin talliin ja antaisit sen olla siellä kun itse saat kymmeniä leveleitä, ottaessasi petin pois tallista, se automaattisesti nousee hahmosi levelille. Tasan samalle levelille, ei kolme leveliä alemmas, kuten yhdellä vuoden 2011 sivustolla sanotaan.<br />
<br />
Joskus muinoin huntteri tarvitsi manaa, joten siitä on muistona joitakin spirit+agility esineitä pelissä. Nykyään huntteri käyttää focusta, jota palautetaan taistelussa steady shotilla. Steady shottia on MoPin myötä voinut ampua myös liikkuessa. Huntterilla on helppo tehdä hyvää damaa perusgearilla ja parin nappulan rämpyttämisellä, siksi se sopiikin ensimmäiseksi hahmoksi hyvin. Muutamia asioita tietenkin on, mitä pelatessa on hyvä newbienkin muistaa, esim. milloin on hyvä dismissata petti, ettei se pullaa (pull, vetää, aggrota) puolta instaa (instance, dungeon). Kuitenkin huntteri tarjoaa myös kokeneemmalle pelaajalle pelattavaa. Ansojen kanssa leikkiminen vaatii ihan erilaista keskittymistä, varsinkin PvP:ssä.<br />
<br />
Huntterin pelaaminen tarjoaa erilaista kivaa muihin hahmoluokkiin verrattuna varsinkin erilaisten pettien metsästämisen muodossa. PvP:ssä kannattaa olla erilainen petti (mahdollisesti cunning) kuin instoja juostessa (esim. buffin antava ferocity) ja soolotessa pettiä voi käyttää tankkina (tenacity). Myös wow-penistään voi kasvattaa rarejen (rare, harvinainen eli harmaalla lohikäärmeellä reunustettu vastustaja) hankkimisella. Itse halusin silloiselle lvl 24 twink-hahmolleni instoja varten hopeanharmaan ketun kääpiöiden alueelta, koska ketut tanssivat käskystä. Kettuja saa tietenkin muualtakin, mutta pitkään pelanneet tunnistavat ja ehkä vaikuttuvat hienosta ja harvinaisesta petistä. Ei tietenkään low-level rareista niinkään, mutta niiden metsästäminen on kivaa, varsinkin jos niitä joutuu hakemaan vastafactionin alueelta.<br />
<br />
Hunttereiden maine on kehno, tai oikeammin huntterit ovat yleisen pilanteon kohteina. On termi huntard, jolla viitataan siihen, ettei huntterit (tai niiden pelaajat) yleensä osaa käyttäytyä tai muuten töppäilee. On myös termi hunterloot, jolla viitataan siihen, että huntterit ovat saaneet maineen needata instoissa esineitä, jotka eivät varsinaisesti ole hahmolle sopivia. Olenkin kuullut lauseen "every loot is hunterloot". Huntterit käyttävät leatheria levelille 40 asti ja siirtyvät sitten mailin käyttöön. Huntterille päästatti on aina agility ja gearissa pitääkin olla agilityä, että huntteri voi sitä needata. Strength on esim. retripaladinille eli meleedps:ille, dodge ja parry ovat tankille, intelligence ja spirit ovat castereille, spirit lähinnä healereille. Staminaa tarvitsee tankki, eikä se huntterillekaan huonoa ole, mutta jos gearissa on muuta kuin agia ja sen lisäksi staminaa, on se jollekin muulle tarkoitettu kuin huntterille. En voi liikaa painottaa tätä ja jostain syystä itseäni ärsyttää suunnattomasti loottisääntöjen rikkominen tai omastani eriävät mielipiteet. Monesti kuulee "se on mulle parannus" tai "mä tartten sitä mun offspecciin/altille". Eikä näissä selityksissä sinänsä ole vikaa, kunhan kysyt ensin onko se muista ok. Kohteliaisuudella pääsee pitkälle, ninjaamisella saa usein kengästä.<br />
<br />
Joka tapauksessa siis hunter on kiva hahmoluokka, jonka professioniksi menee leatherworking. Lw on raskasta ja pitkäveteistä hommaa, jos ei ole varaa maksaa auction housesta kaikkia tarvittavia nahkoja. Huntterin on kuitenkin helppo mennä luontoon ja tappaa sielunsa kyllyydestä possuparkoja ja viedä niiden lihat ja nahat. Lw:stä on jopa hyötyä huntterille verrattuna esimerkiksi restoshamaaniin.<br />
<br />
Jos joku asia jää mietityttämään, niin jätä kommentti. Vastaan mieluusti ja jos on kysymys johon en osaa vastata, etsin tiedon jostain tai kokeilen :)Lucihttp://www.blogger.com/profile/04089814356163345676noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-440945173785621731.post-40751249830153041882013-03-13T23:58:00.001-07:002013-03-13T23:58:48.838-07:00Katolisen kirkon keisariUusi paavi on valittu! Miten se minun elämääni vaikuttaa, sitä en tiedä. Kiinnostavaa se on kuitenkin.<br />
<br />
Aika leppoisaltahan tuo näyttää verrattuna edelliseen Sith Lordiin. Vanhahan alkaa jo olemaan, mutta paavius taitaakin olla ainoa virka, missä ikä tuo lisää kunnioitusta.<br />
<br />
Franciscus I on vuosisatoihin ensimmäinen joka ottaa uuden nimen. Hän on myös ensimmäinen latinalais-amerkikkalainen paavi ja ensimmäinen Euroopan ulkopuolelta tullut paavi. Eikä unohdeta, että hän on myös ensimmäinen jesuiitta, joka on noussut paaviksi. Uuden nimen valinta sopii siis erinomaisesti kuvaan.<br />
<br />
Jos kuvaukset nöyrästä paavista pitävät paikkaansa, ja oletus siitä, että konservatillisuudeltaan pystyy myös uudistuksiin, jään vain innolla odottamaan mitä tästä seuraa.<br />
<br />
Lue lisää <a href="http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2013/03/13/uusi-paavi-on-valittu/20133877/12" target="_blank">taloussanomista</a> tai <a href="http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/2013/03/1721291/han-on-uusi-paavi" target="_blank">mtv3-sivuilta</a>.<br />
<br />
<a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/Ensin+seurasi+h%C3%A4mmennys+sitten+hurraus+Nyt+meill%C3%A4+on+is%C3%A4+joka+ohjaa+venett%C3%A4/a1363150215773" target="_blank">Tässä</a> ihan nokkela nunna kuvaa uuden pomonsa duunia.<br />
<br />
Terveisin,<br />
Henkilö, joka käy kirkossa yleensä vain ihastelemassa rakennuksen ikääLucihttp://www.blogger.com/profile/04089814356163345676noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-440945173785621731.post-72661843042734869812013-02-06T13:10:00.000-08:002013-03-14T00:03:29.004-07:00Pimp my grandparents!<i>"Trix punastui, mutta ennen kuin hän ehti uudelleen ladata ja laukaista, Emma Davenport, joka piti tällaista kiistaa häijynä ja sivistymättömänä, ehätti väliin.</i><br />
<i>- Minua on aina ihmetyttänyt, miksi me kaikki luemme kyllä mielellämme köyhistä ihmisistä ja itkemme heidän surkeaa kohtaloaan, mutta todellisessa elämässä emme ole heistä kiinnostuneita.</i><br />
<i>- Luultavasti taitava kerronta saa meidät ihailemaan köyhyyttä, mutta kyllä minusta todellisuuskin on kiinnostavaa - köyhyyskin, jos vain oppii näkemään ja ymmärtämään, sanoi Polly hiljaa ja siirsi tuolinsa neiti Perkinsin kylmästä läheisyydestä Emman lauhkeaan piiriin.</i><br />
<i>- Mutta mitä sitten olisi tehtävä? En käsitä millä tavoin me tytöt voisimme auttaa enemmän kuin jo autamme. Meillä ei ole rahoja hyväntekeväisyyteen, ja vaikka olisikin, emme osaisi käyttää niitä oikein, sillä eihän meidän ole sopivaa mennä nuuskimaan törkypesiä ja metsästää tarvitsevia, sanoi Fan, joka viime aikoina oli ruvennut ajattelemaan muutakin kuin itseään ja tunsi päivä päivältä kasvavaa kiinnostusta lähimmäisiinsä."</i><br />
<br />
Näin lukee Louisa M. Alcottin suomennetussa, vuoden 1968 painetussa kirjassa Tytöistä parhain (julkaistu alunperin 1870-luvulla). Luen usein vanhoja tyttökirjoja ja pohdiskelen niissä esitettyä naiskuvaa ja -ihanteita. En kuitenkaan aikonut jaaritella tällä kertaa naisten asemasta tai tasa-arvosta, josta minulla olisi kyllä paljon sanottavaa, vaan auttamisesta.<br />
<br />
Näin metrosta pois hypätessäni eilen mainoksen, joka havahdutti. Se oli yhteisvastuukeräyksen mainos, jossa oli isolla kirjoitettu "RYHDY ENKELIKSI". Lisää mainoksesta voi lukea <a href="http://yhteisvastuu.fi/fi/kampanja-2013" target="_blank">täältä.</a> Lupaus enkelinpaikasta mainoksen mukaan on mahdollista saavuttaa lahjoittamalla rahaa. Kuinka monta kertaa olenkaan lukenut mainoksen, jossa pyydetään lahjoittamaan rahaa ja parantamaan siten maailmaa! Ja kuinka monta kertaa olen lukenut hyväntekeväisyysjärjestöistä, jotka vetävät välistä tai ovat kokonaan huijausta. Yhteisvastuukeräys herättää jollain tasolla luottamusta, mutta mainos sai minut epäilemään taas tarkoitusperiä. Onhan se helpompi antaa rahaa, kuin aikaansa, mutta miten ihmeessä se raha auttaa yksinäisiä vanhuksia? Palkataanko sillä rahalla seuraa? Siis maksullista seuraa vanhuksille? Pimp my grandparents.<br />
<br />
Miksei koskaan näe mainosta, jossa lukisi "Tule pelaamaan korttia tunniksi vanhustentalolle, kävisikö vaikka keskiviikko?". Omat isovanhempani ovat kaikki siirtyneet jo paremmille metsästysmaille, eikä minulla ole siis ensikäden kokemusta vanhusten oloista. Silti seuraan huolestuneena otsikoita vanhusten huonosta pidosta Suomessa. Aina tämmöisen jutun kohdatessani pieni ääni päässäni huutaa "mikä hiton hyvinvointiyhteiskunta?!". Viimeisen isovanhempani kun näin viimeistä kertaa, mummoni ollessa jo runsaaseen yli yhdeksänkymmenen ikävuoteen päästyään, hän makasi sairaalan pesuhuoneessa sängyssä. Muualla ei kuulemma ollut tilaa. Muistan, että vierailulla oli ainakin äitini, siis mummin tytär, mukana. Mutta mummi ei voinut tunnistaa äitiäni, koska kenelläkään ei ollut aikaa tuoda mummilleni silmälaseja. Tai kuulolaitetta. Tai edes tekohampaita. Mummillani ei siis ollut minkäänlaista käsitystä ketkä häntä olivat tulleet ilahduttamaan vierailullaan. Niin kornilta kuin se kuulostaakin, silmäni kostuvat edelleen kyynelistä sitä tilannetta ajatellessani. Niin yksin voiko ihminen viimeisillä hetkillään olla, kuin ikkunattomassa pesuhuoneessa ilman aistejaan, kykenemättä nousta sängystään.<br />
<br />
Mummini oli kuitenkin onnellisessa asemassa, koska hän kykeni viimeistä viikkoa lukuunottamatta asua omassa kodissaan ja kävi toisinaan jopa itse kaupassa. En kiellä, ettenkö olisi hänen seuraansa pelännyt, koska hän oli pienen lapsen mielestä ärtyinen vanha rouva. Silti kunnioituksen arvoinen ja rakas monille. Ei kukaan ansaitse kuolla yksin pesuhuoneessa. Eikä viettää siellä viimeisiä päiviään. Kamalampaa kuvitella jonkun viettävän samanlaisessa asemassa viimeiset vuotensa, vuosikymmenensä. Kykenemättä itse mihinkään, mitenkään puolustamaan itseään. Tällaiset jutut kuin <a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288532642728.html" target="_blank">tämä</a>, <a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288500963011.html" target="_blank">tämä</a> tai <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/Joka+kolmas+vanhus+k%C3%A4rsii+yksin%C3%A4isyydest%C3%A4/a1305557567385" target="_blank">tämä</a> kertovat huolestuttavaa tarinaa. Googletapa "vanhus kadoksissa" ja katso kuinka monta osumaa sillä tulee.<br />
<br />
Jotain pitäisi tehdä, mutta mitä? Ei minulla ole mitään ratkaisua tähän asiaan, kuten tytöistä parhaimmalla Pollylla oli neuvoa ystäviään maksamaan parempaa palkkaa palvelijoille ja ompelijoille. Tässä kuitenkin ehdotukseni: Käykää vierailemassa isovanhempienne luona usein ja tervehtikää siinä sivussa muutamia muita vanhuksia, jos isovanhampanne asuvat vanhainkodissa tai vanhustentalossa vai miksi sitä nykyään kutsutaankaan. Älkää tuskastuko vanhuksiin, jotka juttelevat kaupankassan tai pankkivirkailijan kanssa loputtoman pitkältä tuntuvan ajan, koska se saattaa olla vanhuksen ainoa ihmiskontakti koko viikkona. Jos näette eksyksissä olevan näköisen vanhuksen, älkää kävelkö ohi, vaan kysykää onko hänellä kaikki kunnossa ja auttakaa pääsemään kotiin. Kuunnelkaa vanhuksia, koska niitä tarinoita ei voi mikään museo tai arkisto toistaa. Antakaa paikka vanhukselle bussissa, koska pienikin ystävällisyyden ja kohteliaisuuden osoitus ei voi koskaan vahingoittaa ketään. Ja tietenkin aina voi lahjoittaa rahaa niille, jotka järjestävät vanhuksille kivaa, kuten sinne Yhteisvastuukeräykseen (ymmärrän ironian).<br />
<br />
Ennen kaikkea muistakaa, niin hankalaa kuin se välillä onkin, on kyse ihmisistä. Ihan samanlaisista kuin sinä ja minä.Lucihttp://www.blogger.com/profile/04089814356163345676noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-440945173785621731.post-33543526816960588412013-02-05T00:54:00.001-08:002013-02-05T00:54:47.691-08:00Kuka astelee sillallani?Minulla on muutama kaveri facebookissa, jotka ovat kärkkäitä eläin- ihmis-, luonnon-, yms. oikeuksien poulustajia. He puolustavat omaa näkemystään niin vauhdikkaalla ituhipin voimalla, että välillä ei perässä meinaa pysyä. Mikä siinä onkin, että ne jotka eniten ajattelevat maailman parasta, ovat kaikkein vauhkoontuneimpia ja niin aiheuttavat vieraannusta ja vastareaktioita.<br />
<br />
Yksi näistä ystävistäni linkkasi ajankohtaisen ja turkistarhauksen kansalaisaloitetta koskevan <a href="http://yle.fi/puhe/ohjelmat/puheen_iltapaiva/viikon_kysymys_miten_suhtaudut_turkiksiin_5373.html?fb_action_ids=4952881374378&fb_action_types=og.recommends&fb_source=other_multiline&action_object_map={%224952881374378%22%3A141483862678218}&action_type_map={%224952881374378%22%3A%22og.recommends%22}&action_ref_map=[]" target="_blank">linkin</a> seinällään. Linkki ohjautuu YLE:n viikon kysymys -sivulle, missä kysytään suhtautumisia turkistarhaukseen. Tietenkin jäin lukemaan kommentteja, koska niissä yleensä on helmiä sen mielenkiintoisen lian joukossa. Sitä osaa kyllä ihmetellä ihmisten tyhmyyttä mitä tahansa kommenttiosuutta lukiessa, mutta ei tarvinnut montaa vilkaista läpi, kun jo huomasi trolliansan toimineen. Ja hyvin huonon trollin tekemän ansan vielä kaiken lisäksi. Mahdollisesti trollia trollattiin itseäänkin, jotta kommenttien huonous voitiin maksimoida.<br />
<br />
Mikä siinä on, että trolli on niin vaikea tunnistaa? Yleensä sitä ei halua tunnistaa, ei edes ajattele, että kyseessä on provo. Miksi me hyväksymme niin helposti, että kanssaihmiset voisivat olla niin täysiä ilmapäitä ja ajattelevat noin tyhmiä asioita. Hyvä provohan herättää keskustelemaan, joten siinä mielessä "<span class="commentator">Kokoomusnainen käärmeennahassa:D" oli hyvä trolli, koska ainakin minut pisti ajattelemaan vakavasti asioita. Valitettavasti ei sitä asiaa lainkaan, mitä trollilla yritettiin.</span><br />
<span class="commentator"><br /></span>
<span class="commentator">Aina on fiksua olla hiukan epäileväinen ja kriittinen, mutta tässä asiassa, kuten kaikissa asioissa makkaralla on kaksi päätä. Liian kriittinen ei kannata olla, koska sillä pilaa kaiken ilon. Suosittelen sellaista taktiikkaa, että vakavissa ja merkitsevissä asioissa pidetään pää kylmänä, mutta huumoria tavoittelevissa, esim. <a href="http://www.feissarimokat.com/" target="_blank">feissarimokissa</a> uskotaan sinisilmäisesti kaikki ja nauretaan hölmöille ihmisille. Niin kauan kuin se ei vahingoita ketään tai mitään, kukaan ei pummi rahaa tai palveluksia tai kyseessä ei ole vakavat yhteiskunnalliset aiheet, miksi emme voisi nauraa. Naurakaamme edes sille, että joku on niin hassun jutun keksinyt, vaikkei se ihan totta olisikaan.</span>Lucihttp://www.blogger.com/profile/04089814356163345676noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-440945173785621731.post-65627474197574777312013-01-23T02:25:00.000-08:002013-01-23T02:25:13.037-08:00HedelmäsalaattiaJuuri kukaan ei jaksa pelata samaa peliä vuodesta toiseen kokoajan putkeen. Välillä tulee hetkiä kun on pakko pitää pikku taukoa tai hellittää intensiivistä pelaamista hetkeksi. Minäkin ajattelin, että pikku hiatus wowista ei olisi pahitteeksi, mutta toisin kävi. Piti tilata Verkkokauppa.comista lisää peliaikaa ja korkata se sitten kun huvittaa enemmän pelata. Eli siis viikon kahden taukoa povasin itselleni. Verkkis on ilmeisesti verouudistusten takia lopettanut Ahvenanmaalla olevan varaston, joten halpoja peliaikakortteja ei enää saa. Halvemmaksi tulee ostaa Blizzardilta itseltään ja koska viimeksi satuin ostamaan netistä peliaikaa, ajattelin jatkaa sitä ja jätin nettiostomahdollisuuden kortistani auki yhdeksi päiväksi. Automaattisesti blissu veloitti minulta lisää peliaikaa, kuinka mukavaa. Asia, jonka olin unohtanut, oli että viimeksi ostin kolme kuukautta ja niinpä ostin nytkin. Kiinni siis wowissa melkein toukokuuhun asti. Täytyy opetella, ettei wowin tarvitse olla auki aina kun istuu koneella - saisin ehkä joskus koulujuttujakin tehtyä. Tuossa se nimittäin taustalla pyörii nytkin...<br />
<br />
Tässä siis uudenvuoden toivotukseni: toivon kaikkien pystyvän välillä hellittämään. Kun lopettaa silloin kun ilo on ylimmillään, tuntuu ilo seuraavallakin kerralla kivalta!<br />
<br />
Ja miksi tämän tekstin nimi on hedelmäsalaattia, johtuu siitä että ostin ihan vaan muutaman hedelmän kaupasta ja yht'äkkiä jääkaapissa olikin kaksi kulhollista hedelmäsalaattia!Lucihttp://www.blogger.com/profile/04089814356163345676noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-440945173785621731.post-36273687371815303602013-01-08T00:40:00.000-08:002013-01-08T00:40:33.412-08:00StarterJos on tarvetta kokeilla WoWia ilman ostamista, on aina parempi vaihtoehto luoda itselleen ilmainen starter-account, kuin kokeilla kaverin accountia. Starterina saat oman ilmaisen tilin, jonka voi myöhemmin päivittää ostettuun versioon niin tahtoessaan. Kaverin tilillä olevat hahmot jäävät aina kaverille pelattavaksi, ellei halua maksaa 20€ per hahmosiirto.<br />
<br />
Starter on nimensä mukainen, eli sillä pääsee alkuun. Se on kuitenkin ilmainen syystä, eli sisältää rajoituksia joista osan on tarkoitus estää väärinkäyttöä kuten esim. kullanmyyntiä. Listasin tähän ne rajoitukset, jotka muistan koskevan starteria:<br />
<br />
- level cap 20 jolloin questeista saatava expa on rahaa tästä lähin<br />
- ei voi käyttää AH:ia<br />
- ei voi liittyä kiltaan tai perustaa sellaista<br />
- ei RealID:tä<br />
- saychat rajoitus huomattavasti korkeampi levelisiin hahmoihin (tämä on roolipelaajille kiusallista, kun ei välttämättä näe toisen puhetta) Huom! Tätä tietoa ei mainosteta WoWin omilla sivuilla, mutta testattu juttu. Levelväli oli muistaakseni 20, eli lvl40 ei voi lukea starterin saychattia<br />
- whisper rajoitettu vain niihin, jotka ovat lisänneet starterystävänsä kaverilistalle<br />
- starter ei voi perustaa partya<br />
- ei trade-ominaisuutta, eli ei postiakaan<br />
- rahaa voi olla maksimissaan 10 kultaa<br />
- ei globaalikanavien käyttöä <br />
<br />
Mutta:<br />
- vapaa pelaus levelille 20<br />
- ei talent, skill, tai muita sellasia rajoituksia<br />
- kaikki hahmot ja hahmoluokat kokeiltavissa, mitkä peruspelissäkin (ei siis viimeistä lisäosaa, tällä hetkellä koskee siis vain munkkeja) <br />
- dungeonit ja bg:t käytettävissä (myös random-ominaisuus instoissa)<br />
- ratsastus, ja rahan cap niin korkealla, että voi ostaa mountinkin<br />
- hahmot säilyvät päivitettäessä maksettuun versioon<br />
<br />
Bg:ssa joutuu lvl24 twinkki brackettiin, joka saattaa olla masentavaa. Mutta toisaalta yleensähän PvP voitetaan taidolla, ei levelillä ja voi starterkin twinkata itsensä miten parhaiten pystyy. Olen kuullut huutoa siitä, että tämä pelin ominaisuus olisi jotenkin epäreilu, siis että starterhahmo joutuu neljä leveliä korkeampien kanssa bg:iin. Oma mielipidehän on se, että tottakai pelintekijät suosii maksavia pelaajia. Minkä takia ilmaiseksi pelaavilla olisi joku oma brackettinsä, kun teknisestihän he ovat vain lukittaneet expansa lvl20 valitessaan maksamattomuuden. WoWihan maksaa nykyään n. 15€ ja sisältää peruspelin ja kaksi ensimmäistä lisäosaa (Burning Crusade ja Wrath of the Lich King) sekä kuukauden peliaikaa. Levelcap on tällöin 80, joten saa aika pienellä rahalla paljon pelattavaa. Ainoastaan Cata ja MoP pitää ostaa erikseen. Ja tietenkin lisää peliaikaa, mutta sitä saa noin 10€/kk jos ostaa peliaikakorttinsa Verkkokauppa.comin kautta.<br />
<br />
Lisätietoa <a href="http://www.wowwiki.com/World_of_Warcraft_Starter_Edition" target="_blank">täällä.</a><br />
<br />
Sitten vaan kokeilemaan!Lucihttp://www.blogger.com/profile/04089814356163345676noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-440945173785621731.post-17973466556671453502012-12-28T13:27:00.002-08:002012-12-28T13:27:18.644-08:00Joulu tuli, joulu meniToivottavasti teillä oli hauska joulu!<br />
<br />
Joulun aikaan tulee ajateltua niitä, joilla ei ole ketään tai mitään. Netissä pyöri paljon kuvia henkilöistä, jotka on jotenkin avustanut vähäosaisia lahjoilla tai joululahjarahalla. Toivottavasti tällaisia asioita oikeasti on tapahtunut, eikä pelkkiä postauksia karman vuoksi.<br />
<br />
Joulu on kyllä lasten juhla. Harmittaa, ettei perheessäni ole lapsia, mutta onneksi meillä on sen sijaan lapsenmielisiä! Tehtiin avopuolison kanssa joulukuusen muotoinen jouluvalokuvio tyjälle seinälle ja kerättiin lahjat sen alle. Ja avattiin ne reilusti ennen joulua tietenkin. Johtuen kyllä siitä, ettei voitu olla yhdessä tänä jouluna. Mutta olen ylpeä itsestäni, koska jaksoin avata joulukalenterin luukkuja päivä kerrallaan. Tai en avannut niitä vaan raaputin. Veikkauksen joulukalenteri on aika perinteinen veto, muistan faijan jo ostaneen sellasia meille joskus kun koko perhe oli vielä koolla. Enkä voittanut mitään... taaskaan. Ensi vuonna kyllä sitten ihan varmasti.<br />
<br />
Veikkauksen pelit, varsinkin arvat ja lotot, on niin haaveilua varten kuin olla ja voi. Taitavat itsekin kuvailla niitä sellaisiksi. Illalla, jos on vaikeuksia saada unta, saatan kuvitella, mitä tekisin jos voittaisin monta miljoonaa lotossa. Eikä haittaa ollenkaan, jos ei ole sitä lottokuponkia ostanut. Suosittelen kovasti tätä kikkaa. Toinen hyvä vaihtoehto on pistää jotain hiljaisella pyörimään, esimerkiksi vapaapainia. Nukahtaa varmasti. Mikään kikka ei kyllä valitettavasti toimi silloin, kun olen yksin kotona. Jostain syystä en koskaan totu yksinä kotona tuutimiseen, kaikki pienet narahdukset ja äänet häiritsee. Tai enemmänkin herättää sen ikävän mielikuvituksen, joka pystyy kuvittelemaan lottovoiton lisäksi myös ryöstäjät ja raiskaajat.<br />
<br />
WoWissa on ollut jouluna niin hiljaista, että kävin äidin kanssa kaupilla vinguttamassa tilini tyhjäksi. Harmillisestihan siinä kuitenkin kävi, että samasta paikasta ostamassani lompakossa oli hälytin jäänyt deactivoimatta ja läppärilaukun sisällä ei ollutkaan kantohihnaa, vaan tyhjä pussi vain. Hälytin ei onneksi ollut ongelma, seuraavassa kaupassa oltiin onneksi ystävällisiä ja aika nopeasti osasin epäillä lompakkoa. Kotona se oli helppo kaivaa esille ja säästää aprillipäivää varten. Täytyy sen laukun kanssa raahautua vielä takasin, ei vaan sen takia, että tuotteessa oli virhe vaan myös sen takia, etten tee mitään kädessä kannettavalla laukulla. On yllättävän raskasta raahata yhdessä kädessä läppäriä, kokeilkaa joskus. Vaikka tuli kyllä äidillekin sanottua, että kun oppii vasemmalla kädellä oikeakätisenä pyyhkimään, niin mikään maailmassa ei voi enää olla esteenä.<br />
<br />
Uusi vuosi ja uudet kujeet tulossa... eli siis samaa vanhaa tiedossa. Oikein hauskoja välipäiviä!<br />
<br />
Tässä vielä <a href="http://imgur.com/gallery/IFD14" target="_blank">soma kisu.</a><br />
Lucihttp://www.blogger.com/profile/04089814356163345676noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-440945173785621731.post-44867225764297631822012-12-04T05:17:00.000-08:002012-12-04T05:17:09.570-08:00Talvi yllätti bloggaajanKyllähän sen tiesi jo monta päivää aiemmin, että lunta on tulossa. Täytyy silti sanoa, että olin yllättynyt. Syksy muuttui yhdessä yössä keskitalveksi. On ihanaa, että on valoisaa ja kaunista. Valitettavaa vain on, että on myös pakkasta ja liukasta. Joudun taas rikkomaan lääkärin määräyksiä ja käyttää rannetukea muutenkin kuin nukkuessa, koska jos tuolla ulkona vedän lipat niin huonostihan siinä käy.<br />
<br />
Tämä uusi opiskeluelämä on aiheuttanut minulle stressiä jos jonkinmoisesta asiasta. Ei vain kokeisiin pänttääminen ja esseiden laatiminen, vaan myös käytännönjärjestelyt. Koulussani ei olla liiemmin totuttu opiskelijoihin, jotka eivät ole täysissä ruumiinvoimissa. Niinpä aiheutan pientä päänvaivaa opettajille ja harmaita hiuksia itselleni. Minulle tyrkättiin paperi käteen, jossa toivottiin ottavan yhteyttä vammaispalveluihin. Katsoin tyrmistyneenä lappua ja mietin, että niin kai, kai tässä ollaan vammaisia. Tai siis kirjaimellisesti ajateltunahan minä olen vammainen. Siis minulla on vamma ja olen henkilö, joten minua voidaan kuvailla vammaiseksi. En kuitenkaan koe olevani vammainen, tai vammaisuudesta tulee enemmän mieleeni liikuntarajoitteet tai kehitysvamma. Minullahan on vain hitusen ranne pipi. Niin pipi kuitenkin, että kärsin paremman sanan puutteessa tuskia, jos joudun kirjoittamaan käsin useamman kuin kymmenkunta sanaa. Ymmärrätte varmaan, miten tämä voi olla oppilaitoksille ongelmallista.<br />
<br />
Kävin koulun tarjoamalla lääkärillä pyytämässä todistuksen, että tarvitsen erityisjärjestelyitä koesuorituksiin. Näytin tätä eteenpäin ja sain sen paperin vammaispalveluista. Lähetin sinne mailia, mihin kukaan ei kuitenkaan vastannut. Tiedän, että minun pitäisi mennä paikanpäälle puhumaan asiasta ja selvittelemään sitä. Suoraan sanoen, ei huvita. Se ainainen tunne, kun taas joutuu vieraalle ihmiselle selittämään mistä on kyse ja varsinkin kun minusta ei mitenkään voi nähdä päälle päin, että ongelmia on. Se on inhottavaa. Sitä toivoo, että voisi vaan olla kuten muutkin. Ettei aina joutuisi painottamaan ongelmiaan. Ettei aina tarvitsisi selitellä ja todistella. Ettei tulisi leimatuksi vaikeksi tapaukseksi tai erityistapaukseksi. Mutta tätähän on vaikea sellaisen ymmärtää, joka ei itse ole kokenut samaa.<br />
<br />
Onnellinen olen kuitenkin siitä, että en tällä hetkellä joudu Kelan kanssa asioista vääntämään kättä (no pun intended). Elämä on huomattavasti helpompaa opiskelijastatuksella. Raha tulee säännöllisesti joka kuukausi ilman erillisiä lappusia ja käyntejä toimistoissa. Raha ei ole paljon, mutta se säännöllisyys korvaa kaiken. Enkä voi missään tapauksessa väittää eläväni puutteessa, on katto pään päällä, ruokaa pakastimessakin jopa ja varaa ekstraankin.<br />
<br />
Ekstralla tarkoitan esimerkiksi tätä sähkötupakkaa, josta olen nyt innostunut. Saatoin jo kirjoittaa tästä (laiska kun olen, en tarkista asiaa), mutta haluan kertoa siitä enemmän. Viisi viikkoa sitten lopetin ns. analogisten tupakoiden polton kokonaan. Olen siitä asti käyttänyt sähkötupakkaa (toiselta nimeltään myös e-savuke). Käytän siinä nikotiinipitoisia makunesteitä, joiden avulla yritän vierottaa itseäni sekä tavasta että tuotteesta. Minulla on myös nikotiinitonta nestettä, jota tupruttelen silloin, kun tekee mieli pössytellä, mutten tarvitse nikotiinia. Minulla on suuri luotto, että jonain päivänä en tarvitse enää nikotiinillista höyryäkään ja lopulta koko tupruttelu tuntuu niin turhalta, että lopetan senkin.<br />
<br />
Tämä on ollut tähän mennessä paras apu tupakoinnin lopettamiseen, ehdottomasti. Olen kokeillut laastareita, inhalaattoria, vähitellen lopettelua ja cold turkey -taktiikkaa, kaikkia tuloksetta. Kannattaa ottaa huomioon, että se päivä tasan viisi viikkoa sitten, oli ensimmäinen päivä tällä vuosituhannella, kun oikeasti pystyin olemaan ilman tupakkaa. Ja olen siitä hemmetin ylpeä. Sähkötupakka kuitenkin jakaa mielipiteitä tuttavapiirissäni. Yleensä ne, jotka eivät itse polta, eivät koe, että olen lopettanut tupakoinnin. Ne taas, jotka itse polttavat voivat jakaa kanssani osan siitä riemusta, mitä tunnen saavuttaneeni. Toivoisin enemmän kannustusta kaikille niille, jotka kamppailevat tupakoinnin kanssa. Porkkanalla saa kuitenkin aina aikaan enemmän kuin piiskalla. Ja kyllä se kärpänenkin hunajasta enemmän pitää. Joskus tulevaisuudessa innostun ehkä tarkemmin kertomaan sähkötupakkakokemuksistani, mutta nyt menen kyllä viljelemään virtuaalipeltooni mote of harmonyja! :)Lucihttp://www.blogger.com/profile/04089814356163345676noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-440945173785621731.post-31650909669586610052012-11-16T04:10:00.000-08:002012-11-16T04:10:16.134-08:00VarjojaKoulusta kotiin päin kävellessäni törmäsin vanhaan koulukaveriini ja hänen tyttöystäväänsä. Tämä kyseinen tyttöystävä on normaalia lyhyempi ja huomasin asian häiritsevän minua. Loppumatkan kotiin mietin, miksi tunsin oloni vaivaantuneeksi. Tulin siihen tulokseen, että kyse ei ollut tästä naisesta vaan kyse oli minusta. Tulen aina epävarmaksi itseäni lyhyempien ihmisten seurassa, olivatpa he kymmenen senttiä tai metrin lyhyempiä. Olen itse keskivertoa hitusen lyhyempi, joten kaipa identiteettini osaksi koostuu siitä, että olen lyhyempi melkein kaikkia muita. Tämä minäkuva siis horjuu, kun läsnä on henkilöitä, joiden silmät ovat alempana kuin omani.<br />
<br />
Joka tapauksessa, tyttö jonka kohtasin oli verrattoman soma, vaikka hän mulkoilikin minua jokseenkin epäluuloisesti. Johtuiko se siitä, että hän on tottunut ennakkoluuloihin pituutensa tai tunsiko hän itsensä uhatuksi, koska tunsin hänen seurustelukumppaninsa, sitä en osaa sanoa. Voin vain kuvitella kuinka haastavaa elämä on, kun pituutta on vain puolet valtavirran keskiarvosta. Ja millaiseksi ne elämän haasteet muuttuvatkaan, kun seksuaalinen suuntaus vielä poikkeaa valtavirralle sopivana pidetystä. Kohtaamani tuttavanihan on siis myös naispuolinen. Ja minä hölmö menin vielä hölisemään jotain tuttavani ex-tyttöystävästä...<br />
<br />
Jos joskus WoWista tehtäisiin elokuva, voisin suositella tätä gnomenkaltaista tyttöä osalliseksi. Hänen epäluuloisesti katselevat silmänsä olivat meikattu niin, että ne näyttivät isommilta, kuin mitä olivatkaan. Mieleni teki heti tulla kotiin pelaamaan gnomemaagiani ja fiilistelemään sitä kuinka kivaa on olla pieni ja blinkkaava. Voisipa niin tehdä oikeassakin elämässä! Auttaisi pienten jalkojen aiheuttamaan nopeusrajoitukseen. Kukapa ei haluaisi hitusen taikaa elämäänsä.<br />
<br />
En kuitenkaan pelannut maagia, vaan uutta munkkiani. Sorruin viikon-kaksi takaperin ostamaan MoP-lisäosan, enkä enää pidempään voinut vastustaa kiusausta tehdä jälleen uutta hahmoa. Pandat eivät minua niin inspiroi, mutta olen aina tykännyt örkkinaisen modelista - jostain kummallisesta syystä. En myöskään ole lämmennyt suljettuihin aloitusalueisiin, vaan mieluiten questaan Durotarissa ja juoksen tarpeen vaatiessa Orgrimmariin. Parturiin, tiedättehän.Lucihttp://www.blogger.com/profile/04089814356163345676noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-440945173785621731.post-45332154137233062432012-10-27T06:40:00.003-07:002012-10-27T06:40:46.890-07:00Bugeja ja boomejaVietin juuri äsken hauskan hetken instaamassa. Tankilta katkesi yhteys (dc) ja jäimme muun partyn kanssa odottelemaan. Harvinaista jo sinänsä, että koko ryhmä jää ja jutteleekin vielä. Shadow priest pyysi minua tanssimaan pettinsä kanssa ottaakseen screenshotin. Poseerasiin siis moonkinina hänen pikku moonkininsa kanssa kuin turistille konsanaan. Noin kevyt tunnelma tekee kyllä hyvän mielen.<br />
<br />
Palatessaan tankki esitti pahoittelunsa say-chattiin, joka yleensä on vähän nyypän merkki, mutta epäilen, että hänen party-chattinsa bugasi. Kiltakavereille nimittäin on käynyt niin, että jos kone on jäätynyt kesken matkan ei takaisin tullessa party-chat enää jostain syystä toimi. Kaikki tämä siis tapahtunut uuden patchin jälkeen. Chatti alkaa sitten jossain vaiheessa taas toimimaan mitään ilmoittamatta, eikä kenellekkään ole vielä selvinnyt mistä se johtuu.<br />
<br />
Tässä samaisessa instassa oli aluksi mukana ele shamaani, joka lähti toisen huoneen kohdalla jo partysta. Sama tapahtui myös edellisellä reissullani luolastoon. En tiedä mistä tämä johtui, hämmentävää aina kun näin käy. Mutta haluan kuitella, että heirloomattu shamaani tunsi suurta alemmuuskompleksia jäädessään jälkeen boomkinille DPS-mittarissa. Ja häpeähän se onkin, koska muuten olen yleensä aina jonon hännillä.<br />
<br />
Eräs tuttavani on juuri alkanut pelaamaan WoWia ja hänellä tuntuu olevan enemmän kuin kourakaupalla bugeja. Questit ei toimi, mobit eivät tiputa loottia, säädöt eivät toimi, jne jne. Ymmärrän hänen kiroamisen, ettei jaksa pelata jos bugeja on joka sormelle. Mutta bugit eivät olleet tässä tarinassani pointtina vaan olen monesti miettinyt mikä on paras alotushahmo. Suosittelin eräälle ystävälleni kesällä, että druidi on kiva, rollaa semmonen. harmittelin jälkikäteen, että druidi ei tosiaankaan ole aloitusystävällinen hahmo miljoonien skilliensä takia. Alkuhahmoksi suosittelisinkin ehdottomasti huntteria. Myös rogue tai warrior voisivat sopia alkulevelien yksinkertaisuudellaan. Olisi kiva kuulla muidenkin mielipiteitä, mikä on siis paras aloitushahmo ensikertalaiselle? Entäs kokeneemmalle MMORPG:en tuntijalle, mutta WoWiin ensikertaa rollaavalle?<br />
<br />
Blissu on muuten mielestäni tosi fiksu asiakaspalveluasioissaan. Siirsin ensimmäistä kertaa hahmon serveriltä toiselle ja battle.netissä sanottiin tämän kestävän normaalisti ainakin tunnin, mutta pitäisi varata useita päiviäkin siirtoon. Kaksikymmentä minuuttia myöhemmin hahmo oli valmis pelattavaksi. Blizzard varaa liikaa aikaa ja antaa kovasti varaa kaikelle ja me asiakkaina voimme olla sitten positiivisesti yllättyneitä kun homma sujuukin "suitsaitsukkelaan".<br />
<br />
Nyt takaisin lukemaan koulujuttuja. Jota tietenkin tehdään samalla kun jonotetaan randomiin!Lucihttp://www.blogger.com/profile/04089814356163345676noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-440945173785621731.post-33080159724071136742012-10-11T23:29:00.002-07:002012-10-11T23:40:42.044-07:00Pimeän kuun markkinoiden aikaanHuomaan tulevani kokoajan entistä huolestuneemmaksi maailman menosta ja etenkin Suomen tilanteesta. Tiedän sen kiinnittyvän tuleviin vaaleihin, mutta en voi ajatella, että asiat joita nyt nostetaan esiin, olisi jotenkin vähempiarvoisia vain ajankohtansa takia.<br />
<br />
Varsinkin nämä kaksi tekstiä ovat kiinnittäneet huomioni: <a href="http://virrassa.wordpress.com/2012/10/10/ei-rahasta-ei-laadusta-vaan-periaatteesta/" target="_blank">päiväkodista</a> ja <a href="https://www.facebook.com/notes/antti-siljam%C3%A4ki/pari-sanaa-oikeusj%C3%A4rjestelm%C3%A4st%C3%A4mme/10151150689869193" target="_blank">oikeudesta</a>, vaikka monia muitakin internetin syövereissä on pyörinyt. Facebook on siitä masentava paikka, että jos jaksaa klikutella niitä tylsemmännäkösiä linkkejä, saattaa joutua oikeasti ajattelemaan asioita. Tietohan tunnetusti lisää tuskaa.<br />
<br />
Makkaralla on aina kaksi päätä ja niin on yhteiskunnallisilla asioillakin: <a href="http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=5297" target="_blank">salaliittoteorioitsijat</a>. Kolmas pää tässä Fukushima-makkarassa on tietenkin valtion virallinen tiedotus. Muistakaa, hyvät ihmiset, että mitä tahansa luette, niin ottakaa ne ruusunpunaiset silmälasit nenältä ja laittakaa ne synkän harmaat lasit tilalle. Olkaa kriittisiä ja ajatelkaa itse. Kuinka hulluilta salaliittoteoriat välillä vaikuttavat, ei tarkoita sitä etteikö niissä olisi ainakin osa totuutta ja se, että viralliset puhelinlangat vaikuttavat rehellisiltä, ei tarkoita sitä, etteikö jonkun etuutta ajeta siinä. Kysymys kuuluukin; onko se sinun etusi, lapsesi etu tai ikääntyvän vanhempasi etu?<br />
<br />
Loppukevennykseksi haluan linkata <a href="http://www.shakespearesden.com/disappearing-coffee-mugs.html" target="_blank">tämän</a>, koska ei kaiken tarvitse aina olla niin vakavaa. Samalla kun sitten tulevaisuudessa juotte dinosauruksista fossiileita tekevästä mukista ja katsotten Night at the Museumia, voitte miettiä onko ok näyttää lapsille suunnatuissa elokuvissa historiaa ja sen muinaisia henkilöitä nykypäivänä ymmärrettävinä. Voisin kuvitella, että emme voisi ymmärtää ihmisiä ja heidän yhteiskuntaa sadan vuoden takaa, saati sitten sitä aiempia.<br />
<br />
Mikäs loppukevennys tuo muka oli! Pahoittelut siitä. Ilmeisesti ilmassa on liian raskaita ajatuksia ollakseen lopussa tai edes kevyitä.<br />
<br />
Toivotan silti hauskaa Darkmoon fairea kaikille tasapuollisesti!<br />
<br />
PS. jotta varmasti saan syytteen kansankiihottamisesta (voiko sellaisen saada, jos kansa eli kukaan ei lue sitä kiihottamista?) <a href="http://www.youtube.com/watch?v=mxkG1rN_fHg" target="_blank">tässä</a> motivoiva kappale Killswitch Engagelta.Lucihttp://www.blogger.com/profile/04089814356163345676noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-440945173785621731.post-57978334839346661252012-10-04T23:44:00.001-07:002012-10-04T23:44:13.228-07:00Vakavammasta tänäänTänään ajattelin kirjoittaa vähän vakavammasta aiheesta. Pohjustan ajatuksiani tällä: Ruotsin valtakunnassa kiellettiin orjuus vuonna 1335 (lähde: Ilmar Talve, Suomen kansankulttuuri 1990). Tämä siis koski myös Suomea. Toisin sanoen, rautalangasta vääntäen, täällä meillä on orjien pitäminen ollut laitonta vuodesta 1335. Pistää Amerikan historian ihan omaan perspektiiviinsä, eikö?<br />
<br />
Kuvitellaanpa, että kreikkalaiset olisivat antiikissa keskustelleen orjuuden lopettamisesta. Suuret viisaat miehet kokoontuisivat keskustelemaan asiasta ja kannattajia olisi sekä puolesta, että vastaan. Puolestapuhujat selittäisivät ehkä ihmisarvosta, tasa-arvostaja muista eettisistä arvoista. Lopettamista vastaan olisivat ne, jotka pelkäisivät elinkeinonsa puolesta. Vastaan olisivat myös ne, jotka pelkäisivät orjien siirtyvän barbaarien orjiksi, jos kreikkalaiset heistä luopuisivat. Kreikassa kun kumminkin on paremmat olot orjille kuin barbaareilla, että olisihan se orjallekin parempaa olla kreikkalaisten orja kuin barbaarien orja. Tämähän siis on aivan hypoteettinen tilanne ja täysin kärjistetty.<br />
<br />
Kuvittele, kuinka absurdilta se kuulostaa, että ylipäätään missään orjien pitoa pidettäisiin hyvänä asiana tai näin nykypäivän suunnalta ajatellen ylipäätään pitää orjuutta moraalisesti mitenkään oikeana tekona.<br />
<br />
Noh, vaihdetaan orjien tilalle turkistarhaus ja siirretään keskustelu nykyaikaan.<br />
<br />
Suomessa on menossa keräys nimistä <a href="http://turkistarhatonsuomi.fi/aloite" target="_blank">kansalaisaloitetta</a> varten. 50 000 nimellä eduskunta joutuu ottamaan istuntonsa käsittelyyn mahdollisen turkistarhauksen lopettamisen Suomessa. Tästä on käyty keskustelua jos jollakin suunnalla ja aika paljon ystävieni kesken. Ymmärrän pointin elinkeinon menetyksestä, toki, työpaikan menetys on aina pelottava asia. Ymmärrän myös mistä kumpuaa pointti, että turkikset tuotaisin muualta, jos teollisuus Suomessa lopetettaisiin ja tietenkin siellä muualla on huonommat olot eläimille kuin Suomessa. Ymmärrän vielä pointin "täällä ne saa edes vettä".<br />
<br />
Mutta otetaanhan isompi pointti. Loppuuko turkistarhaus koskaan, jos sen lopettaminen ei jostain ala ja lähde leviämään. Miten se voi levitä, jos länsimaalaiset ja "sivistyneet" maat eivät näe sitä tarpeelliseksi? Kuinka koskaan ilman "isojen" esimerkkiä tulisivat "pienet" perässä? Eläin ei voi itse äänestää, se ei voi valita muuttavansa muualle, jossa turkistarhausta ei sallita. Turkis on täysin turha näin teollistuneessa yhteiskunnassa. Meillä on muita keinoja pysyä lämpimänä, muita materiaaleja jotka näyttävät samalta kuin turkis. Turkis on muotituote, ei elinehto. Onko mitään hyvää syytä pitää turkistarhausta olemassa?<br />
<br />
Älkää taas ymmärtäkö väärin, en ole vielä käynyt itse allekirjoittamassa aloitetta laiska kun olen. Minulla on myöskin isoäidin vanha karvalakki, josta en ole luopumassa. Se on niin lämmin, minä kun palelen niin helposti. Ja jos heittäisin sen pois, niin sen takia kuollut/kuolleet eläimet ainakin olisivat kuolleet turhaan. Kiitollisena Suomen pakkasissa pidän lakkia päässä, kunnes se ei enää siinä pysy muistuttaen minua siitä, että elävä olento on kuollut minun hyvän oloni takia - todennäköisesti paremmissa oloissa kuin nykyään...<br />
<br />
Hattu todennäköisesti kestää vielä sukupolvelta toiselle. Voin lapselleni sitä luovuttaessa muistuttaa niistä ajoista, kun Suomessakin oli vielä orjia, jotka eivät edes voineet auttaa rakentamaan yhteiskuntaa ja sivistystä vaan roikkuivat rikkaiden kauluksissa kuolleina täysin turhan elämän eläneenä.Lucihttp://www.blogger.com/profile/04089814356163345676noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-440945173785621731.post-75345325894225653392012-10-03T03:10:00.001-07:002012-10-03T03:10:06.669-07:00Tällä kertaa maailmastaHyvää päivää!<br />
<br />
...kerrankin. Tänään sai siis nukkua pitkään.<br />
<br />
Facebookista bongasin <a href="http://richardjarnefelt1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/117021-maa-joka-tappoi-itsensa" target="_blank">tämän linkin</a> ja vaikken kaikkea siinä kirjoitettua purematta niele, tulee jotenkin sama tunnelma, kuin mistä olen jo pidempään puhunut. Jotain muutosta selkeästi kaivataan suunnalla ja toisella, mutta eiköhän se tälläkin kertaa jää puheen tasolle (huomaa itseironia).<br />
<br />
Tuon linkkaamani blogin kautta kurkkasin myös miltä kirjoittajan <a href="http://www.richardjarnefelt.com/" target="_blank">omat sivut</a> näyttivät. Löysin sieltä paljon aihetta tirkumiselle, koska mikäs sen arvostetumpi suosittelija "world record pianist":lle kuin kauppakeskus Jumbon marketing manager.<br />
<br />
Hauskaa päivänjatkoa!Lucihttp://www.blogger.com/profile/04089814356163345676noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-440945173785621731.post-33811412135344647742012-10-01T23:00:00.002-07:002012-10-01T23:00:52.953-07:00Pet BattlestaMiau ja räyhräyh! <br />
<br />
Hyvä hetki kirjoitella on tietenkin, kun hahmo vääntää hikihatussa netherweave bageja. Joku hölmö myi clothia niin halvalla, että saan siitä aivan mielettömät voitot. Uuden lisäosan tuomat tulot pelkällä repputilalla on yhdelle hahmolle tuonut yli 3000g. Ei voi olla tykkäämättä, vaikka MoPin mukana onkin tullut kaikki kahjot tankit pelaamaan. Hirveä kiire end-game-contenttiin ja siksi juostaan instoja läpi tankkina ja pullataan hirveät massat. Yritä siinä sitten olla healeri, välillä meinasi itku tulla, mutta onneksi sitä aina välillä muistaa, ettei tämä nyt ehkä niin vakavaa ollutkaan. Ja voi aina mennä lepuuttamaan hermojaan pet battleen.<br />
<br />
Siinä random dungeonia tai battlegroundia odotellessanne, suosittelen, että tutustutte tähän pet battleen, jos se ei vielä ole tullut tutuksi. Hauskaa ajanvietettä jotain odotellessa ja mikä parasta ehkä, jokin asia, mikä yhdistää kaikki altit kaikilla servereillä. Näin altoholin näkökulmasta tämä on mitä miellyttävintä. Achievementtien ja titlejen yhdistämistä en niin hyväksy tai allekirjoita, koska nyt esimerkiksi reputationia grindaa vain halvempien hintojen takia ja se jos mikä työltä kuulostaa. Varsinkin jos vertaa siihen, että siitä voisi saada jonkun hassunhauskan lisänimen hahmosi nimen eteen/taakse. Hassunhauska lisänimi kuulostaa minun korviini peliltä ja alennuksien saaminen vähän liikaa oikealta elämältä. Kuka haluaa mennä virtuaalimaailmaan tekemään sitä samaa, mitä voit tehdä täällä raikkaan (lue: kylmän) vesisateen ja pimeän keskelläkin?<br />
<br />
No mutta nyt suistuin kiskoilta tämän aiheeni kanssa. Kaikki vanhat companionit on siis muuttuneet battle peteiksi joitakin poikkeuksia lukuunottamatta ja niillä voi ottaa miehistä mittaa toisista pelaajista, NPC:stä tai luonnossa liikkuvista critterinkaltaisista olioista. Luonnossa tappelevat petit voidaan myös vangita omaa kokoelmaa varten ja ne saavat käsittääkseni randomisti harvinaisuusasteen, jonka paras on sininen eli tässä tapauksessa rare. Kannattaa siis samaa ötökkää yrittää ottaa kiinni kunnes saa sen sinisen. Mukana voi pitää vain kolmea samanlaista pettiä, mutta niitä voi vapauttaa takaisin luontoon, joita ei halua säilyttää. Kuinka humaania, Blizzard!<br />
<br />
Aluksi itse pet battlaus tuntui ihan helpolta, mutta tuo kaikki sivussa oleva sälä oli vähän hankalampaa. Varsinkin kun omista varastoistani löytyi kymmenkunta horde balloonia ja toinen mokoma alliancen omaa. Kun sitten selvisi tämä petin vapauttaminen ja selvisi syy. miksi kannattaa samaa vihollista yrittää ottaa kiinni niin asioista tuli paljon mielekkäämpiä. Ne questit myös olivat hyvin selkeyttäviä ja palkinnot niistä olivat ihan kivoja. Varsinkin roolipelaaja voisi nauttia niistä kekseistä, joilla saa companioninsa tuplasti isommaksi.<br />
<br />
Mitä te tätä enää tuijotatte vaan battlaamaan siitä!<br />
<br />
PS. siinä sinisiä metsästäessänne voitte vilkaista myös keskustelua <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/Sanokaa+valtio+kun+haluatte+hyv%C3%A4%C3%A4/a1305602779544" target="_blank">tästä sinisestä</a>Lucihttp://www.blogger.com/profile/04089814356163345676noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-440945173785621731.post-37817407939387478412012-09-29T01:00:00.000-07:002012-09-29T01:02:11.768-07:00Muistoja ja whineäKaikille tasapuolisesti sukupuoleen katsomatta oikein hyvää huomenta!<br />
<br />
Unohdin parhaimmista WoW-hetkistä varmasti monia tarinoita, mutta eilen Razorfeniä juostessani muistelin sitä mukavaa ryhmää, joka kerran oli. Rogue joutui lähtemään yhden juoksun aikana kauppaan ja me muut odottelimme kiltisti, se jos joku kuvaa kuinka mukavina toisiamme pidimme. Annoimme myös DPS-priestin tankkia jonkun matkaa kun hän niin halusi. Eihän siitä juuri mitään tullut, mutta hauskaa oli silti.<br />
<br />
Parhaimmat hetket on niitä odottamattomia hetkiä, mutta toisaalta seurallakin on paljon merkitystä. Jos löytyy hyvä porukka keiden kanssa juosta randomeita, saattaa jopa harmittaa, ettei jaksa enää. Ja koska serverit ovat servereitä, voi olla ettei sitä kivaa tyyppiä nää enää koskaan.<br />
<br />
Kerran kyllä tein niin, että kun tankki oli huutanut healerin pois instasta aivan väärin perustein ja todella törkeästi, tein hahmon sille serverille ja lähetin kirjeen perässä. Yllättäen piti postia käyttää, olisin minäkin ragequitannu semmosen solvaustulvan jälkeen.<br />
<br />
Eräällä serverillä meidän pikku killassamme on vain muutama henkilö ja yritämme yhdessä tehdä asioita, eli lähinnä levelata (muistuttakaa, että kerron myöhemmin sellaisesta vakavasta taudista, kuin altoholia).Yksi porukasta ei ole pariin päivään päässyt pelaamaan ja yritin toppuutella itseäni, etten menisi levelissä tai PvP-bracketissä ohi. En uskaltanut loppujen lopuksi edes mainata, joten keksin itselleni vaihtoehtotekemisenä kalastuksen. Ja laiska kun olin, en jaksanut Dalaranista lähteä vaan heitin uistinta paikalliseen suihkulähteeseen. Kolmena päivänä pari tuntia aina kerrallaan kun siinä kalasti sai kaikki kolme kolikkopinoa täyteen ja achievementit taskuun.<br />
<br />
Jonain päivänä vielä saan Salty-tittelin, mutta ainakin mitä luin wowheadista, ei sen saaminen ole ihan yksinkertaisinta. Ongelman muodostaa Kalu'ak Fishing Derbyn voittaminen, varsinkaan kun sitä ei kalenterissa enää jotain syystä näy. Achievementin kohdalla puhutaan myös Booty Bayn fishing contestista, mutta sitä ei ainakaan internet nopealla vilkaisulla tunnustanut olemassa olevaksi enää ollenkaan. Voipa siis olla, että vaikka pääsisin vastapuolen pääkaupunkiinkin kalastamaan, jää Salty ikuisesti saamatta. Lukekaahan huviksenne <a href="http://www.wowhead.com/achievement=306/master-angler-of-azeroth#comments" target="_blank">Wowheadin Master Angler of Azerothin</a> kommentti-kenttä, jättää kovin epätoivoisen olon jälkeensä, eikö?Lucihttp://www.blogger.com/profile/04089814356163345676noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-440945173785621731.post-30925447367225622742012-09-24T23:39:00.002-07:002012-09-24T23:39:47.025-07:00Hyvää maanantaita!<br />
<br />
...tai siltä se ainakin tuntuu. Tiedättehän ne aamut, jolloin kaikki on vähän pielessä ja mälsistää. Jos keksisin tarpeeksi hyvän syyn, että saisin omatuntoni hiljaiseksi, jäisin vain kotiin enkä menisi luennoille ollenkaan. Plääh!<br />
<br />
Ajattelin näin MoP:n julkaisupäivän kunniaksi muistella ikimuistoisimpia hetkiä WoWissa, koska niistä tulee aina parempi mieli.<br />
<br />
Ensimmäisenä tulee mieleen se päivä, jolloin aloitin. Cata oli juuri tullut, muistaakseni, ja siirryin Runes of Magicin bugisesta maailmasta ihanan tasapainoiseen ja sujuvaan WoWiin. Muutamat irl tutut näyttivät minulle tottakai koko mountti- ja pettiarmeijansa ensimmäisinä viikkoina, että tulipahan sekin puoli tutuksi.<br />
<br />
Kolmas hahmoni oli trollihuntteri, ensimmäinen jota jaksoin kunnolla pelata. Muistan kerran olleeni niin hämmentynyt siitä, että kilta-invitestä kieltäydyttyäni se kutsuja vastasi takaisin, että ajoin dinollani suihkulähteeseen. Liityin lopulta tähän kiltaan, joka valitettavasti hajosi aivan turhaan draamaan ja niin jäi minulta sen hahmon pelaaminen.<br />
<br />
Twinkkasin nelffihuntterin, jonka kanssa on ollut useita hauskoja hetkiä BG:ssä. Nelffissä on se hyvä puoli, että voi jättää pettinsä alas, kiivetä itse Wsg:ssä katolle, mennä shadowmeldiin ja seurata minimapista tulijoita. Ai vitsi se on kivaa ja yllätysmomentti on tietenkin aina hyödyksi. Tykkään myös juoda jotain, joka näkyy vastapuolenkin ruuduilla, että he voivat ajatella siellä "Ei saamari, taas tuo hullu huntteri". Parhaita hetkiä oli esimerkiksi se kerta, kun porukan rähjätessä toisilleen huomasin olevani battleground leader ja sain puhuttua ja kannustettua tyypit puhaltamaan yhteen hiileen ja voitimme. Sain vielä kiitosta siitä, kaikkea sitä näkeekin kun vanhaksi elää. Toinen hauska hetki oli, kun eräs holypaladin otti minut suojatikseen ja mentiin "keskelle" mähisemään. En edes katsonut mitä nappeja painoin, kunhan pompin ja rämpytin vaan. Saatettiin pitää viittä-kuutta vastapuolen pelaajaa siinä mähinässä mukana kahdestaan kun druidi haki lippua ja rogue suojasi omaamme. Voitettiin se 3-0, ehkä nopein BG ikinä. Mutta olipa hauskaa!<br />
<br />
Yksi ikimuistoinen hetki sattui juuri muutama päivä sitten, kun juoksimme kiltalaisten kanssa randomwotlokdungeoneja ja joukkoomme sattui rogue, jonka aivot taisivat olla pelkkää pallivahaa. Viimeisellä bossilla tankkiamme ärsytti jo niin paljon, että kun tämä samainen sankari juoksi ensimmäisenä taisteluun, jäimme muut vain ympärille katsomaan kuinka hän sai viimeisen voitelun. Kun rogue itki miksemme auttaneet, yritimme selittää kuinka hän oli käyttäytynyt huonosti, mutta eihän huonostikäyttäytyvät ikinä sitä halua kuulla. Menetimme kuulemma ryhmän parhaimman dps:n ja muuta lässytystä. Noh, meni se bossi alas ilmankin tätä henkilöä ja totesimme, että on parempi jättää hänet sinne miettimään tekojaan ja lähdimme partysta ressaamatta. Voi vitja, kuinka se tuntuikaan mukavalta ja niin oikeutetulta - ja vähän epäkohteliaalta.<br />
<br />
Ikimuistoista oli myös se, kun kerran ropeserverillä törmäsin kahteen worgeniin, jotka lähekkäin ilman vaatteita seisoivat syrjäisellä kalliolla, eivätkä tehneet tai puhuneet näkyvästi mitään. Koska olin vielä vastapuolen pelaaja silloin, en voinut vastustaa kiusausta jäädä hyppimään heidän ympärillä olevaan lammikkoon. Lapsellisuus ei katso ikää, eihän?<br />
<br />
Olen ollut myös lukuisissa dungeoneissa, jossa alkuperäisen viiden pelaajan sijasta samassa instassa onkin piipahtanut parisenkymmentä eri pelaajaa vain minun ollessa alkuperäinen starttiviivalta lähtenyt. Kerran muistan kertoneeni eräälle uudelle tulokkaalle mitä siihen mennessä oli tapahtunut ja hän pyysi minua lopettamaan, koska ei voinut pelata nauraessaan vedet silmissä. <br />
<br />
Jonain päivänä vielä osallistun massaworldPvP:hen, enkä vain pikkuisena lowlevelgoblinia, joka cheeraa vieressä ja halii kaikkia vastapuolen kuolleita. Nämä esimerkkini eivät varmaankaan olleet niitä tavanomaisia, koska en muista niitä kertoja kun jotain eeppistä on tippunut tai tuskin tulen ilolla muistelemaan kuinka juuri äsken sain vihdoin twinkilläni ambassadorin aikaiseksi. Title, joka ei enää merkitse mitään, jos sen näkee lowlevelillä, että se siitä työstä. Eli parhaimmat hetket on niitä kun tapahtuu jotain odottamatonta, niistä olen nauttinut eniten.<br />
<br />
Hauskaa pandailua!Lucihttp://www.blogger.com/profile/04089814356163345676noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-440945173785621731.post-50851830873077898802012-09-22T02:09:00.003-07:002012-09-22T02:09:50.498-07:00Aamuhämyä rintamallaHyvää huomentapäivää!<br />
<br />
Nykyään tuntuu, että herään aina aiemmin kuin pitäisi tai tarvitsisi. Tänäänkin olisin saanut uinua suloisesti ja pitkään, mutta kuusi tuntia tutineena en enää saanut pidettyä silmiä ummessa. Siinä aamu-unisena ja hiekkasimmuisena kun koneella istuu ja epätoivoisesti kiertää Outlandia ympäriämpäri parin noden toivossa, on yleensä aikaa myös ajatella. Winampista pauhaa Turmion Kätilöiden "Liitto" ja sen sanat saavat minut irvistämään. Esimerkiksi kohdat "tuokaa ruokaa/ ilman suuta kansa huutaa/ ja vaihtaa aterian/ aseisiin ja materiaan" ja tietenkin "liitto kestää/ ja kansa huorii".<br />
<br />
En tiedä, mitä pojat ovat ajatelleet Liittoa raapustellessaan, mutta minun korviini se haiskahtaa kovin yhteiskunnalliselta kannanotolta. Mietin usein käsitettä "yhteiskuntasopimus" ja sitä, kuinka vaikea sitä olisi rikkoa. Me olemme jääneet järjestelmän pyörteisiin, jossa vain harvoilla on suu ja vielä harvemmilla järjen ääni. Mielikuva poliitikoista on pöhöttynyt, mahakas ja omaan napaan tuijottava. Minulle-tähän-mitä-vain-irti-voin-repiä -asenne tuntuu leimatuvan yhä useamman päättäjämme otsaan. Eduskuntaan pääsee kaikenlaista ihme hiihtäjää ja kansa sen kun äänestää. Älkää ymmärtäkö väärin, en minä politiikasta mitään ymmärrä. Kunhan jaan teille tuntemuksiani.<br />
<br />
Miten pääsee irti yhteiskuntasopimuksesta? Miten voi lopettaa sen, ettei enää suostu katsomaan ohi kun vääryyttä tapahtuu? Olen tiukasti sidottu valtiooni, en voi mennä muualle ja moneen muuhun valtioon verrattuna Suomi on turvallinen paikka asua, en haluaisi lähteä kotimaastani. Käyttäisin jopa sanaa isänmaa, jota kohtaan rakkaus on syvä. Isänmaanrakkaus minun tapauksessani ei ole mitenkään äärimmäistä ja ehkä haluaisinkin kuvailla sitä enemmän moderniksi, rauhalliseksi rakkaudeksi. Tässä sitä sitten ollaan: rakastetaan maata, jonka päättävät syytävät rahaa omiin taskuihinsa ja muihin valtioihin, kun omassakin olisi tekemistä.<br />
<br />
Tässä sitä ollaan lukemassa lehtiä, joissa kerrotaan vanhusten huonosta kohtelusta, perheväkivallasta, poliisin lakkauttamisesta ja osinkojen jakamisista. Tässä sitä luetaan ja kuunnellaan kommentteja, jotka ovat rasistisia, syrjiviä ja toisinaan aivan mielettömiä. Puhutaan hyvinvointivaltiosta, vaikka ihmiset sen sisällä voivat huonosti. Valtiosta, jossa köyhyys on itseaiheutettua, alkoholismi on okei, tupakoija on ihmiskunnan syöpä, opiskelijat halutaan äkkiä uraputkeen ja uraputket johtavat työttömyyskassaan. Tässä sitä on valtion, jossa on pulaa työntekijöistä, mutta pärstäkertoimen ja iän mukaan palkataan tai sitten ei. Tässä on valtio, jossa annetaan ymmärtää, että ylikoulutetut eivät pysty ns. paskaduuneihin ja väitetään myös, että kyllä tekevälle töitä aina riittää. Tässä on valtio, jossa junalla matkustaminen maksaa saman verran kuin lentokoneellakin. Tässä on valtio, jossa koira ei saa käydä metsässä asioillaan vaan ajetaan asfalttiviidakkoon ja tässä on myös valtio, jonka porsas elää lyhyen ja surkean kivulloisen elämän ennen kuin päätyy markkinoita hallitsevien kauppaketjujen tiskille. Noin muutaman esimerkin listatakseni.<br />
<br />
Ne ylikaupalliset, tuhlausta ja törsäilyä, kulutusjuhlaa lisäävät kauppaketjut sentään tarjoavat tasaisia työpaikkoja, joten voitaisiinko jakaa joka kansalaiselle luomuruokalisä, että voitaisiin tukea valinnoillamme sitä iloisen possun elämää. Pakko se meidän on kuluttajina tehdä, ei valtio sitä tee. Ostetaan vähän kalliimpaa lihaa ja säästetään sitten muusta, kuten esimerkiksi Hollywood-viihteestä.<br />
<br />
Tämä meni nyt vähän ylitsevuotavaksi jaaritteluksi, vaikka pointtina oli vain tuoda esiin kysymys siitä, voidaanko nykyään kuvitella olevan voimassa yhteiskuntasopimus ja milloin kansalaisella on oikeus olla antamatta tukeaan maan johdolle. Ja ehkä myös herätellä rauhanomaista kysymystä siitä, jokohan se aika olisi kohta käsillä...<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen='allowfullscreen' webkitallowfullscreen='webkitallowfullscreen' mozallowfullscreen='mozallowfullscreen' width='320' height='266' src='https://www.youtube.com/embed/zD90eN-cp94?feature=player_embedded' frameborder='0'></iframe></div>
<br />
Valitettavasti tuubi ei tarjoa tämän parempaa versiota Kätilöiden biisistä, mutta tulee kai se huonommalla laadullakin selväksi mistä on kyse. Nauti! Ja mieti - aina voi miettiä vaikkei vaikuttaisikaan.Lucihttp://www.blogger.com/profile/04089814356163345676noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-440945173785621731.post-68658971240569506942012-09-20T23:23:00.002-07:002012-09-29T01:00:52.679-07:00Ensimmäinen aamuHyvää huomenta maailma!<br />
<br />
Olen pitkään halunnut kirjoittaa blogia, mutta jostain syystä sen aikaansaaminen on aina ollut hankalaa. Ei varsinaisesti fyysisesti hankalaa, kuten juuri huomasin, mutta blogin kirjoitteleminen tuntuu vaativan paljon työtä ja tuovan jonkinlaista vastuuta myös. Nyt kuitenkin tartuin tuumasta toimeen, koska ajattelin näin juuri yliopiston aloittaneena tarvitsevani lisäpotkua tuohon peruskirjoitustaitoon. Pelkällä nassukirjapuhekielellä ei enää pärjää, joten tästä se hiominen alkaa.<br />
<br />
Lähinnä (kuten joku saattaa nimestä arvata) aion keskittyä World of Warcraftista höpisemiseen, mutta joukkoon saattaa tupsahdella myös yhteiskunnallisesti merkittäviä pohdintoja (köh köh). Miksi haluan blogata pelistä, johtuu siitä, että monesti pelatessani mietin, kuinka hauskaa olisi päästä kertomaan juuri tästä hetkestä isommallekin yleisölle kuin vain vieressä istuvalle puolisolle.<br />
<br />
WoW täyttää jollain tasolla elämäni yhden vaiheen merkityksellisemmin kuin ehkä näin suht' normaalina ihmisenä haluaisin myöntää. Vuodesta 2007 asti minulla on ollut ongelmia oikean käden ranteen kanssa ja tilanne paheni siinä töitä paiskiessa vuosien varrella niin pahaksi, etten enää saanut sidottua itse kengännauhojani ja kaikki sattui. Onneksi poikkeuksena oli tietokoneella istuskelu, joskin välillä joutui ottamaan tosi iisisti senkin. Pari vuotta sitten jäin kokonaan pois töistä sairaslomalle. Se oli varsinkin aluksi raskasta, hävetti käydä ulkona kun mietti kokoajan mitä jos joku näkee, että täällä sitä käydään ruokakaupassa/äidillä/tms. vaikkei töihin päästä. Kesti kauan ennen kuin totuin ajatukseen, ettei elämäni voi pysähtyä sen takia, että ranteeni pysähtyi.<br />
<br />
Tämän totutteluajan täytin pelaten. WoW on hyvä peli senkin takia, että sitä ei ole pakko tuntitolkulla pelata täysillä ja intensiivisesti. Lentäessä hahmolla paikasta toiseen voi päästää irti hiirestä ja nousta jaloittelemaan tai muutenkin voi pitää taukoa pysäyttämättä peliä kuitenkaan. Huomasin joitakin pelejä -varsinkin fps:iä- pelatessani, että saatoin kouristuksenomaisesti pitää kiinni hiirestä ja kyllähän sen sitten tiesi miten se päättyi.<br />
<br />
Nykyään elämä menee kevyitä pelejä pelaillen ja kättä varoen. Kesällä tuntuu olevan aina parempi, kun on lämmintä, joten vähän siis pitkä synkkä talvi pelottaa. Varsinkin kun viime talvi kun oli rankka kaikilla tavoin, mutta siitä ehkä lisää myöhemmin. Nyt voin jo sitoa omat kengännauhani ja voin ravintolassa tilata pihvin ilman, että jonkun täytyy se minulle pilkkoa. Voin tehdä lyhyitä hetkiä kuormittavaa kuten laittaa ruokaa, mutta esimerkiksi käsin kirjoittaminen on takuuvarma keino saada kivut seuraavaksi päiväksi. Siksi tyydyn näpyttelemään koneella ja mikäs sen hauskempaa kuin chattailla ystäville kauniin ja viimeiseen asti viilatun virtuaalimaailman puitteissa.<br />
<br />
Tätä siis luvassa, pysykää kanavalla!<br />
<br />
-Mir-<br />
<br />
PS. Aamun iloksi vähän musiikkia. Kertokaa, millä tämän saa olemaan soimatta päässä... Jo viiikkoja ja viikkoja... *huoh*<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen='allowfullscreen' webkitallowfullscreen='webkitallowfullscreen' mozallowfullscreen='mozallowfullscreen' width='320' height='266' src='https://www.youtube.com/embed/r0EVEXX9kpk?feature=player_embedded' frameborder='0'></iframe></div>
<br />Lucihttp://www.blogger.com/profile/04089814356163345676noreply@blogger.com0